Mikä on ihmisen osa työn tulevaisuudessa?

26.1.2016

Juuri ilmestyneessä Ammattikasvatuksen aikakauskirjassa (4/2015) avaamme keskustelua siitä, millaisia työn ja elämänhallinnan taitoja tulevaisuudessa voidaan tarvita.

Tulevaisuudessa työtä tullaan tekemään monenlaisissa erilaisissa ympäristöissä, joissa tarvitaan erityisesti ajattelun ja ymmärtämisen taitoja. Työn tulevaisuutta, esimerkiksi uusia ammatteja, emme voi pitkällä aikajänteellä tietää kovin tarkasti. Ihmisille ei mielestämme kannata esitellä arvauksia tulevaisuuden menestysaloista, vaan antaa välineitä itsetuntemukseen ja oman elämän ohjaamiseen muuttuvissa toimintaympäristöissä.

Olemme kehittäneet tulevaisuuden hahmottamiseen ja tulevaisuuden valintojen tekemiseen tulevaisuusohjauksen malleja eri kouluasteille ja myös aikuisten urapohdintojen tueksi. Tulevaisuusohjauksen tarkoituksena on auttaa yksilöitä hahmottamaan ja tekemään tietoisia, omaa tulevaisuutta koskevia valintoja. Ihmisen oma vastuu elämästään ja toimeentulostaan näyttää olevan lisääntymässä. Tämänkin vuoksi on tärkeää oppia tulevaisuusajattelun taitoja.

Nykyisten käsitysten mukaan työ tulee olemaan tulevaisuudessa entistä joustavampaa ja liikkuvampaa tai ainakin vähemmän tiettyihin paikkoihin sitoutunutta. Aktiivinen osallistuminen sosiaaliseen yhteisöön (esim. vapaaehtoistyö) voi tulevaisuudessa olla yhtä merkittävää kuin palkkatyön tekeminen. Kansalaispalkan ja vastikkeellisen sosiaaliturvan sekä muiden vaihtoehtoisten työllisyysmallien kokeiluilla ja vaikutusten selvittämisellä on nyt paljon tarvetta. Visio kestävästä hyvinvoinnista tukee ajatusta ihmisten jatkuvasta osaamisen kehittämisestä ja halusta sitoutua työn tekemiseen. Rakentavaa ja ennakkokäsityksistä vapaata pohdintaa tarvitaan paljon lisää − ja ennen muuta kokeiluja, jotka paljastavat vaihtoehtoisten mallien seurauksia ja vaikutuksia.

Olemme UTUA − uutta tulevaisuutta luomassa -hankkeessa tekemässä työkaluja uranvaihtajien tai –etsijöiden tarpeisiin. Tulevaisuusohjauksessa lähdetään kolmesta näkökulmasta: 1) oppimisen, 2) tulevaisuusajattelun ja –tietoisuuden, proaktiivisuuden sekä 3) uraohjauksen näkökulmista. Ammattikasvatuksen aikakauskirjaan kirjoittamassamme artikkelissa kuvataan tarkemmin näitä teoreettisia suuntauksia, joihin olemme nojautuneet kehittäessämme työkaluja tulevaisuusohjauksen tekemiseen. Toivomme, että artikkelimme tuo keskusteluun mielenkiintoisen, pitkän tähtäimen tulevaisuusperspektiivin.

Leena Jokinen & Johanna Ollila